Lausunto Koverharin sataman laajentamisen ja väylän täydennys-YVA:sta

UUDENMAAN ELY-KESKUS

Viitaten kuulutukseenne Hangon Satama Oy ja Väylävirasto, Täydennetty YVA-selostus, Koverharin sataman laajentaminen, Hanko.

Viite: UUDELY/7968/2017

LAUSUNTO

Hangon ympäristöyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ovat tutustuneet materiaaleihin ja esittävät lausuntonaan seuraavaa.

Yleistä

Hangon Satamalla on nyt yksi ympäristölupa, josta on valitettu (hanketoimija) ja käsittelyssä kaksi ympäristölupahakemusta sekä lisäksi yhtäaikaa menossa täydennys YVA-menettelystä. Ensimmäinen YVA-menettely päättyi 6.11.2020 ja nyt sitä siis täydennetään.

Toivomme, että jatkossa ELY-keskus voisi kuulutuksessaan selkeämmin tuoda esille muuttuneet asiat, joita täydennys-YVA:ssa on tarkasteltava. Lisäksi asiakirjojen ja liitteiden numerointiin ja siihen, että liitteet on helposti löydettävissä, tulee kiinnittää huomiota.

Lukijaa helpottaisi, jos YVA-selostuksen täydennyksessä olisi sisällysluettelo, sivunumerot sekä aluksi kirjattuna täydennettävät asiat (nyt nämä olivat luvussa 4). Loppupäätelmät olisi myös hyvä esittää yhteenvetona tai taulukkona samassa asiakirjassa. Täydennys-YVA:n liitettä 10. Vaikutusten yhteenvetotaulukko ei löytynyt (esimerkiksi nettisivulta https://www.ymparisto.fi/koverharinsatamanlaajennusYVA).

YVA-täydennysselostus suhtautuu yleisellä tasolla riskeihin melko kevyesti ja toisaalta siinä esitetään vain vähän varsinaisia riskien hallintakeinoja, ellei niitä sitten ollut puuttuneessa liitteessä 10. Jo ennen hankkeen toteutusta vesistön kemiallinen tila on esimerkiksi läjitysalueella luokiteltu huonoksi. Vesistön tilaa pitäisi kuitenkin parantaa erityisesti Suomenlahden saaristossa. Tulee pyrkiä siihen, ettei millään luvitettavalla hankkeella olisi haitallisia vaikutuksia vesistöön, ilmastoon tai luonnon monimuotoisuuteen.

YVA-menettelyn täydennystarpeet

ELY-keskus on pyytänyt täydennystä seuraavista asioista (kursiivilla lainaus hankkeesta vastaavan/ECOBIO:n YVA-täydennyksestä, kpl 4.1, sivunumerot puuttuvat).

1. Virtausmallinnukseen ja virtausmittauksiin perustuva arviointi suunnitellun meriläjityksen aiheuttaman samentuman leviämisestä Tulliniemen Natura-alueelle sekä sen läheisyyteen ja vaikutuksista alueen luontoarvoihin. Suunnitellun läjitysalueen soveltuvuus tyydyttäväksi läjitysalueeksi on arvioitava myös saatujen virtausmittaustulosten pohjalta.
2. Meriläjityksen aiheuttaman samennuksen vaikutusalueella olevien uhanalaisten vedenalaisten luontotyyppien (erityisesti riutat-luontotyyppi) sijainti on selvitettävä tutkimuksin. Selvitysvelvoite koskee Tulliniemen Natura-aluetta ja sen lähialuetta. Hakemuksessa esitetty riutat-luontotyypin sijainti- ja vaikutusarvio perustuu VELMU-aineistoon ja näin ollen mallinnuksiin, mikä ei ole riittävä Natura-alueen luontoarvoihin kohdistuvien mahdollisesti merkittävien vaikutusten tunnistamiseksi.

Hankkeesta vastaava toteaa YVA-täydennyksessä päätelmänään monessa kohden, että haitallisia vaikutuksia syntyy mahdollisesti vain hyvin vähän tai ei lainkaan tai ei ainakaan merkittävästi. Täyttä varmuutta tästä ei tämän asiakirjan perusteella edelleenkään synny.

Lausunnon antajille jäi epäselväksi esimerkiksi se, miten mahdolliset haitta-aineita sisältävät ruoppausmassat erotetaan ruoppausvaiheessa niistä, joissa haitta-aineita ei ole. Tämä on koko ruoppausprosessin kriittisin vaihe ympäristön pilaantumisen kannalta.

Kuinka toteuttaja varmistuu siitä, ettei haitta-aineita sisältävää ruoppausmassaa joudu meriläjityksen mukana meriekosysteemiin? Ympäristölupahakemuksen liitteessä 19.2.2021 (https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1919484) todetaan, että loput koheesiomaat läjitetään mereen läjitysalueelle. Se, että meriläjitys tapahtuu kaukana ranta-alueista, ei poista riskejä.

Haitta-aineita sisältävät massat on tarkoitus läjittää maalle (satama-alueelle), mikä on luultavasti parempi vaihtoehto haittojen hallinnan kannalta. Kun ruoppausmassa siirretään kuivumaan, se kuitenkin sisältää vettä, joka voi valua takaisin mereen. Onko varmaa, että hiekkareunukset tai vallit pidättävät haitalliset aineet?

Viittaamme Koverharin sedimenttitutkimukseen 2016 (YVA-selostus, Liite 9, s. 12), jossa todetaan seuraavaa:
”4.5.1 Sataman laajennusalue
Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti tarkasteltuna ruoppausmassat eivät sovellu meriläjitykseen haitta-ainetason 2 ylittävien sinkki ja PCB-pitoisuuksien takia (liite 3).
4.5.2 Väylän pieni ruoppausalue
Ruoppausmassat eivät sovellu meriläjitykseen haitta-ainetason 2 ylittävän nikkelipitoi-
suuden takia.
4.5.3 Väylän iso ruoppausalue
Ruoppausmassat ovat meriläjityskelpoisia sekä ”kohtalaiselle” että ” hyvälle” läjitysalu-
eelle.” (mutta: tässä läjitysalue ”tyydyttävä”).

Koverharin väylä sedimenttien haitta-ainetutkimukset, todetaan sivulla 6: ”Tutkimuksissa saatiin tietoa pääosin tutkimusalueen pintasedimenttien haitta-ainepitoisuuksista. Tiedot syvempien sedimenttikerrosten haitta-ainepitoisuuksista ovat puutteellisia. On kuitenkin epätodennäköistä, että haitta-aineita olisi kulkeutunut syvemmälle kovaan hiekkapohjaan, koska pintasedi-menteissäkin todetut haitta-ainepitoisuudet olivat pieniä.”
Todetaan myös: ss. 38 – 42, ettei näytteitä saatu tarpeeksi. Hiekkapohja on kovaa, mutta terästehtaan noin 50 toimintavuotena haitta-aineita on voinut siirtyä myös syvempiin kerroksiin.

Kohtaan 4.5.3. toteamme edellä olevan lisäksi: YM:n ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015) mukaan ”Tyydyttävällä läjityspaikalla kulkeutumisriski on kohtuullinen.” Läjitysalue kuuluu tähän tyydyttävä-luokkaan, jolloin voidaan olettaa myös haitta-aineiden leviämisen ”olevan kohtuullinen” tai ainakin on riski niiden kulkeutumiseen.

Edellisen lisäksi kuonaa aiotaan lisätä sataman meritäyttöihin. Onko tämä prosessi haitaton?
Pääsevätkö kuona-aineet reagoimaan esimerkiksi ruoppausmassojen kanssa tai syntyykö muita kemiallisia reaktioita? Häviävätkö haitta-aineet kuivatustapahtumassa?

Ruoppausmassojen kuivatusalueella sekä sataman täyttöjen yhteydessä voi lisäksi esiintyä pölyämistä. Pöly saattaa levitä myös veteen, joten siinä olevat haitta-aineetkin päätyvät veteen. Näin ei tietenkään saa tapahtua.

Edellä kuvatun perusteella on olemassa riski, että haitta-aineita leviää mereen, kun ruoppausmassoja läjitetään mereen ja/tai täytetään kuonalla satamassa. YVA-täydennys toteaa riskin olevan ”teoreettinen” – väitämme kuitenkin, että riskit ovat todellisia. Riskejä pitää myös ehkäistä tai ainakin vähentää.

Lausunnon antajat korostavat, että koko hanke on käytännössä Natura-alueella ja/tai sen välittömässä läheisyydessä ja sataman maa-alue on osittain pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä, joten on erityinen syy noudattaa ns. varovaisuusperiaatetta. Esimerkiksi meriläjitykseen kelpaamattomien ruoppausmassojen läjitysalue sijaitsee hyvin lähellä pohjavesialuetta ja vain noin 100 m vedenottamosta.

”Kala- ja vesitutkimus Oy:n raportin mukaan pohjaeläinlajistossa on havaittavissa hidasta toipumista Koverharin terästehtaan kuormituksesta, joka on loppunut kokonaan vuonna 2012.”
Kehitys on siis ollut parempaan päin eikä sitä saa uusien satamatoimintojen vuoksi päästää huonompaan suuntaan.

Hienojakoisten ainesten meriläjitys suunniteltuun läjityspaikkaan sisältää nähdäksemme liian monta epävarmuustekijää, esimerkiksi
a) paikallisten virtausten voimakkuus ja suunta eri vuodenaikoina,
b) läjityksen vaikutus itsessään esimerkiksi pohjaeliöstöön ja
c) läjitettävän aineksen haitta-ainepitoisuudet ja haitta-aineiden vaikutukset ekosysteemissä.

Mikäli läjitykselle kuitenkin annetaan lupa, tulee erityisesti kiinnittää huomiota läjityksen haittojen minimointiin. Koska kemiallinen tila on jo nyt huono-luokassa, ei riitä, että ”Viitaten edellä olevaan arvioon ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuuksista, läjityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia kemiallisen tilan luokitteluun”. Vesistön huono-luokitusta pitää pyrkiä parantamaan.

3. Aineistoa tulee täydentää louhinnan aiheuttamien vaikutusten (mm. melun leviäminen ja vedenalainen melu) osalta huomioiden sekä ruoppausalueen 2 louhinta ja ruoppausalueen 3 lisälouhinta (hakemuksen liite 1-kartat ruoppausalueista).

Lisäksi tulee esittää ELY-keskuksen Natura-arvioinnista antamassa lausunnossa edellytetty suunnitelma siitä, miten melun eläimiin kohdistuvat haittavaikutukset ehkäistään melun leviämisen estämisellä ja esimerkiksi karkottamalla lajit työalueelta.

Lausunnon antajat toteavat: luonnonvaraisia eläimiä on vaikea hallita. YVA-täydennyksessä ei selostettu tarkemmin millaisia karkotusvälineitä käytettäisiin, joten niiden tehoa on vaikea arvioida.

Melun hallinnasta ym. ei ollut tarkempaa selostusta YVA-täydennyksessä. YVA-täydennys toteaa, että lieventämistoimenpiteinä käytetään aikarajoitusta ja eläinten karkotusta. Ajallinen rajoitus ei sinänsä lievennä räjäytyksistä aiheutuvaa melua.

4. Hankkeessa tapahtuneista muutoksista verrattuna YVA-menettelyssä arvioituihin hankevaihtoehtoihin ja niistä tehtyyn Natura-arviointiin tulee tehdä uuden Natura-arvioinnin tarpeen arvio. Arviossa tulee kerätä yhteen Natura-alueiden luontoarvoihin kohdistuvat mahdolliset heikentävät vaikutukset.

Kappaleessa 4.8 (Natura-arvoinnin tarpeen arvio) selostetaan vaikutusten olevan vähäisiä Natura-suojelun kannalta ja vedotaan siihen, että ”alueen edustavuus on huono”. Lisäksi täydennyksessä todetaan: ”Vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin ei aiheudu louhinnasta.”

Natura-suojelussa oleellista on, ettei luontoarvoja heikennetä siitä tilanteesta, mikä in situ on.

Lisäksi on huomioitava mahdollisen onnettomuusriskin kasvaminen herkällä alueella, kun alusmäärä Koverharissa kymmenkertaistuisi mahdollisesti noin tuhanteen alukseen vuodessa. Alusten koko ja samalla potkureiden tuottamat virtaukset kasvavat. Myös potkureiden aiheuttama virtausefekti tulee ottaa huomioon. Läjitettävä aines on hienojakoista ja leviäminen voi siten tapahtua laajemmalle alueelle. Natura-arviointi (UUDELY7968/2017) toteaa, ettei virtausten voimakkuudet ole tiedossa. Virtauksia oli tutkittu, mutta silti niihin jää epävarmuuksia.
Ympäristöluvassa on asetettava aluksille riittävän alhainen nopeusrajoitus Koverharista ulos merelle.

Tvärminnen eläintieteellinen asema

Lausunnon antajat painottavat vielä Tvärminnen eläintieteellisen aseman merkitystä. Luontokadon edetessä on äärimmäisen tärkeää edelleen jatkaa meren tilan tutkimusta näillä vesillä.

Koko käsittelyalue, ruoppaukset, louhinnat, räjäytykset ynnä voimakkaasti lisääntyvä laivaliikenne sijaitsevat eläintieteellisen aseman toiminta-alueella. Asema on suorittanut ympäristö- ja etenkin vesitutkimusta tällä alueella jo vuodesta 1902 lähtien. Tämä on mahdollistanut pitkiä arvokkaita tutkimussarjoja, joiden jatko voi vaarantua, jos vesialueita pilataan tai muutetaan ratkaisevan paljon.

Erityisesti eläintieteellistä asemaa ajatellen ylimääräisestä merellä tapahtuvasta kalliolouhinnasta täyttömateriaalin saamiseksi on ehdottomasti luovuttava.

Lopuksi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n toimialaan kuuluvat ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat ja maakunnallisena toimijana otamme mielellään vastaan alueella kuulutettavien YVA-hankkeiden lausuntopyynnöt os. uusimaa@sll.fi.

Hangossa ja Helsingissä 25.5.2022

HANGON YMPÄRISTÖYHDISTYS RY

Astrid Lindström, puheenjohtaja

Lisbet Tuominen, sihteeri

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Ursula Immonen, toiminnanjohtaja

Lisätietoja:

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
uusimaa@sll.fi
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, puh. 044 258 0598