Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto NCC:n Hyvinkään Kytäjärven kylän Isoahteen louhoshankkeen ym­pä­ris­tö­lu­vas­ta

LAUSUNTO 6.6.2022

Hyvinkään kaupunki, ympäristölautakunta
kirjaamo@hyvinkaa.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Lausunto NCC:n Hyvinkään Kytäjärven kylän Isoahteen louhoshankkeen ympäristöluvasta

Hankkeen kuvaus

Lupahakemuksen kohteena oleva suunnitelma-alue sijaitsee Hyvinkään kaupungissa Kytäjärven kylässä kiinteistöillä Kalkkivuori (106-405-1-454) ja Puronvarsi (106-405-1-628).

Otettavan kalliokiviaineksen määrä on yhteensä 2 090 000 m³. Vuosittainen louhintamäärä on keskimäärin 139 333 m3, mutta kuitenkin enintään 190 000 m3. Louhetta murskataan keskimäärin 369 233 t vuodessa, mutta enintään kuitenkin 503 500 t. Ottamisalueen koko: 19,93 ha.

Ympäristölupaa haetaan myös maankaatopaikkatoiminnalle alemmat ohjearvot alittavien ylijäämämaiden vastaanottoon maisemointi- ja meluntorjuntatarkoituksessa. Pilaantumattomia ylijäämämaita vastaanotetaan alueelle enintään 49 500 t/a (noin 30 000 m³/a). Mahdollisuuksien mukaan alueelle vastaanotettavia ylijäämämaita voidaan seuloa ja kierrättää uudelleen hyötykäyttöön. Meluvalleihin tarvittavien maa-ainesten määrät ovat 95 000 m³ (läntinen) ja 102 000 m³ (eteläinen).

Toimintaa harjoitetaan kysynnän mukaan arkisin noin 1-4 kuukauden pituisissa jaksoissa läpi vuoden pois lukien kesätauko, joka pidetään 15.6.-15.8. Porausta tehdään arkipäivisin klo 7-21 välillä. Räjäytykset toteutetaan arkipäivisin klo 8-18 välisellä ajalla. Rikotusta tehdään arkipäivisin klo 8-18. Murskausta suoritetaan arkipäivisin klo 7-22 välisellä ajalla. Kuormaus ja kuljetus tapahtuu ma-pe klo 6-22 ja tarvittaessa lauantaisin klo 7-18 välisellä ajalla, mikäli rakennustyömaiden materiaalitarve tätä edellyttää. Ylijäämämaiden vastaanotto tapahtuu arkipäivisin 7-22 välillä. Toimintaa ei ole arkipyhinä.

Lupaa haetaan 15 vuodeksi. Samalla haetaan maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista aloituslupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Lähin asuinkiinteistö sijaitsee ottamisalueen eteläpuolella noin 330 m etäisyydellä. Lähellä ei ole laajempia vakituisen asutuksen alueita. Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat noin 600 m päässä kohteesta lounaaseen.

N. 300 metrin etäisyydellä ottamisalueen kaakkoispuolella sijaitsee Kalkkilammi-Sääksjärven Natura-alue. Viereisellä kiinteistöllä sijaitsee Hyrian ympäristö- ja luontoalan koulutusmetsä (Isosuo, Karhunummi) ja siellä on myös laavuja sekä kaikille avoin luontopolku.

Alueen pintavedet kulkeutuvat Löytlamminojan ja Vihtiojan kautta Vihtijärveen, joka sijaitsee noin 550 m päässä ottamisalueen länsipuolella.

Ottamisalueella valunta tapahtuu kaikkiin ilmansuuntiin. Valunta suuntautuu paitsi Löytlamminojaan, niin myös lännen suunnassa ottamisalueen länsipuolella kulkevaan ojaan, joka virtaa pohjois-etelä -suunnassa. Ottamisalueelta laskeutusaltaan kautta johdettavat hulevedet johdetaan tähän kyseiseen ojaan. Oja liittyy suunnitelma-alueen eteläpuolella sijaitsevan peltoalueen läpi kulkevaan Vihtiojaan, johon myös ottamisalueen eteläpuolella sijaitseva luonnontilainen ja arvokkaaksi luontokohteeksi todettu puro laskee. Vedet laskevat ojaa pitkin edelleen Vihtijärveen.

Pohjaveden pinnankorkeuksia ja pohjaveden virtaussuuntia Kiljavan pohjavesialueella on mitattu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta vuosina 2006-2007 (Kiljavan pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys 2006-2007. GTK 13.9.2007). Pohjaveden päävirtaussuunta Sääksjärven koillis- ja eteläpuolella on etelään ja kaakkoon. Pohjavesialueen luoteisosasta pohjavesi virtaa Vihtijärven suuntaan. Pohjavesien virtausta länteen rajoittaa Hangonväylän suuntaisesti kulkeva moreeni- ja kalliovyöhyke. Vihtilammin, Märkiön ja Kiljavannummen alueilla pohjaveden pinnantason vaihteluväli on +100-104 m mpy. Pohjaveden muodostumisalueen rajan tuntumassa pohjaveden pinnankorkeus on tasolla +98 m mpy. Pohjaveden muodostumisalueen raja seuraa pohjaveden pinnan yläpuolelle kohoavaa kallioaluetta.

Suunnitelma-alue sijaitsee kallion ruhjevyöhykkeiden rajaamalla alueella. Eteläinen ruhjevyöhyke kulkee Kiljavan pohjavesialueen suojavyöhykkeen rajaa pitkin. Löytlamminoja sijaitsee itäisellä ruhjevyöhykkeellä. Pohjoinen ruhjevyöhyke kulkee Löytlammin eteläreunaa pitkin ja läntinen ruhjevyöhyke Vihtijärven pohjoisrantaa pitkin (Kiljavan pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys 2006-2007. GTK 13.9.2007).

YVA:n tarve

Kytäjän kyläyhdistys on tehnyt aloitteen Uudenmaan ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) soveltamisesta koko Kytäjärven kylän alueelle (https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/4611186).

Tuemme vaatimusta YVA-lain mukaisen ympäristövaikutustenarviointiprosessin käynnistämisestä. Alueella sijaitsee lähekkäin useita hankkeita, jotka erikseen tarkasteltuina hipovat kooltaan YVA-hankeluettelon raja-arvoja, jääden tarkoituksella juuri ja juuri YVA:a edellyttävän kokoluokan alle. Koska hankkeita sijaitsee useita lähekkäin, niiden yhteisvaikutukset ylittävät kuitenkin YVA-hankeluettelon kokorajojen mukaisen yksittäisen hankkeen vaikutukset. Siten on perusteltua vaatia alueen louhimioilta YVA:n tekemistä.

YVA-hankeluettelon mukaan lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä jos seuraavat raja-arvot yilttyvät: b) kiven, soran tai hiekan otto, kun – ottamisalueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai – otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa; sekä maankaatopaikan osalta jos vastaanotettavien maa-ainesten määrä ylittää 50 000 t/a.

Isoahteen louhoshankkeen suunniteltu louhintamäärä on enintään 190 000 m3/a ja lisäksi ylijäämämaita otetaan vastaan enintään 49 500 tonnia (noin 30 000 m³) vuodessa. Siten hanke on yksinkin vain niukasti YVA-raja-arvoja pienempi ja yhteisvaikutukset alueen muiden louhosten kanssa suuremmat.

YVA:n tarvetta korostaa lähimmillään vain noin 300 metrin päässä sijaitsevan Kalkkilammi-Sääksjärvi -Natura-alueen läheisyys (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kalkkilammi__Saaksjarvi(5969) )

“Kiljavannummi ja Sääksjärvi ympäristöineen kuuluvat rakennettuja alueita lukuunottamatta Kalkkilammi-Sääksjärven Natura-alueeseen. Vesistöt, harjut ja suot kuuluvat erilaisiin suojeluohjelmiin ja ovat osittain rauhoitettuja.

Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi sijaitsevat Sääksjärven lähivaluma-alueella. Niiden veden laatu todennäköisesti vaikuttaa myös Sääksjärven veden laatuun, sillä maaperä vesistöjen välissä on hyvin läpäisevää hiekkamaata ja lammet sijaitsevat korkeammalla kuin Sääksjärvi. Kaikki mainitut vesistöt sijaitsevat valtakunnallisen harjujensuojeluohjelma-alueen sisällä. Sääksjärvi on ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mukaan erityisesti suojeltava vesistö.”

Alueen luontoarvot

Hanke sijaitsee aivan pohjavesialueen rajalla. Ottamisalueen eteläpuolella louhoksen ja pohjavesialueen välissä sijaitsevat hankealueen arvokkaimmat luontokohteet – luonnontilainen puro ja siihen liittyvää lähteikköä ja luhtaa – jotka ovat myös riippuvaisia pohjavesivaikutuksesta. Louhinta arvokkaan luontokohteen välittömässä läheisyydessä muuttaa väistämättä pohjaveden muodostumista ja pohjaveden pilaaminen on lailla kielletty. Ennen louhinnan aloittamista on vaikutukset selvitettävä ja mahdolliset haitat luontoarvoille on estettävä.

Hankesuunnitelman mukaan luonnontilaisen puron välittömään läheisyyteen on tarkoitus rakentaa meluvalli vastaanotettavista ylijäämämaista. Maankaatopaikan epäpuhtaudet ja valumavedet muodostavat lisäriskin luontokohteen veden laadulle ja suojavyöhykettä pitää merkittävästi leventää.

Hulevedet on tarkoitus ohjata koko louhosalueelta laskeutusaltaan kautta länteen, joten hanke pienentäisi eteläpuolisen luonnontilaisen puron nykyistä valuma-aluetta, mikä vähentäisi veden määrää eteläpuolen purossa. Valuma-alueen muutosten vaikutus luontokohteisiin on arvioitava ja luontoarvoihin kohdistuvat haitat estettävä.

Kallio- ja maaperä

Kallio- ja maaperän koostumus on selvitettävä sekä vesi- että pölyvaikutusten selvittämiseksi. Kallio- ja maarakenteet on selvitettävä myös tärinän selvittämiseksi.

Kallioperästä tulee selvittää ruhjeet ja heikkousvyöhykkeet sekä niiden ja louhinnan vaikutukset erityisesti pohjaveteen.

Kallioperän koostumus haitta-aineineen ja liukoisuuksineen eri oloissa on selvitettävä kattavasti koko louhittavalla alueella myöskin syvyyssuunnassa. Erityisesti seuraavat asiat on huomioitava ja selvitettävä sekä esitettävä suhteessa myös kaivannaisjäteasetuksen, asbestilainsäädännön, sisäilma-asetuksen, vaarallisten aineiden lainsäädännön ja muiden ympäristösäädösten normeihin:

– rikkipitoisuus ja sulfidipitoisuus kalliossa

– haponmuodostus ja neutralointipotentiaali

– haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet happamissa, neutraaleissa ja emäksisiä oloissa:

– raskasmetallit, REE-aineet, arseeni, rauta, mangaani, alumiini, antimoni sekä suolaionit kuten kloridi, fluoridi, bromidi, kalsium, magnesium, kalium, natrium, litium, cesium ja strontium

– liukenevan uraanin ja toriumin pitoisuudet sekä tytäraineiden vapautuminen – kvartsin, kuituisten ja asbestimineraalien esiintyminen GTKn tutkimusraportin 127 sisäilma-asetuksen ja työturvallisuusnormien perusteella

– kiintoaine, orgaaninen hiili, ravinteet, hapenkulutus, pH, johtokyky

Pohjavedet

Alue ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeäksi tai muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi luokitellulla pohjavesialueella. Ottamisalueen eteläpuolella sijaitsee kuitenkin Kiljavan 1- luokan pohjavesialue (1E-luokka, 0154352), jonka suojavyöhykkeen raja kulkee vain 30 m etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Varsinainen pohjaveden muodostumisalueen raja kulkee noin 175 m etäisyydellä.

Koska hanke sijaitsee niin lähellä tärkeää pohjavesialuetta, on oltava täysi varmuus ettei hankkeesta aiheudu lailla kiellettyä haittaa pohjavedelle. Tämä edellyttää louhittavan kallion rakenteen tarkempaa selvittämistä.

Hankesuunnitelman mukaan alueen teitä kastellaan sekä suolataan tarvittaessa. Myös tämän toiminnan haitalliset pohjavesivaikutukset on estettävä.

Pintavedet

Pintavesivaikutusten osalta yhdymme Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n lausuntoon 30.5.2022 (Liite 1).

Melu

Erityisesti alkuvaiheessa toiminta tapahtuu maanpinnan tasolla ja melu leviää kauas. Meluselvityksen mukaan on suuri riski, että sallitut meluarvot ylittyvät läheisillä asuintaloilla, vapaa-ajanasunnoilla ja luonnonsuojelualueella.

Viereisellä kiinteistöllä sijaitsee Hyrian ympäristö- ja luontoalan koulutusmetsä (Isosuo, Karhunummi – https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/4343271) ja siellä on myös laavuja sekä kaikille avoin luontopolku. Meluhaitat saattavat häiritä virkistyskäyttöä.

Melu ja lisääntyvä liikenne vaikuttavaat ympäristön viihtyvyyteen myös Kiljavannummella Märkiön ja Sääksjärven ulkoilureittien alueilla. Alueella on myös hyvinvointi/majoituspalveluita ja leirikeskuksia.

Alueen virkistyskäytöstä osoituksena ovat myös Kytäjän osayleiskaavan MU-2 -merkinnät (maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja luonnonsuojelullisia arvoja).

Lupaehdoissa on varmistettava mittauksin, ettei meluarvojen ylityksiä pääse tapahtumaan ja mahdollisten ylitysten seurauksena on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tärinä

Hankesuunnitelma: “Rjäytysten aiheuttamalla tärinällä ei ole haitallisia vaikutuksia rakenteille, jotka sijaitsevat yli 500 m päässä räjäytyskohteesta.”

Lähin asuintalo sijaitsee kuitenkin vain 330 m päässä. Lupaehdoissa on varmistettava ettei tärinästä aiheudu haittaa.

Pöly

Hankesuunnitelma: “Suomen ympäristökeskuksen oppaan 25/2010 mukaan yleensä yli 500 m etäisyydellä murskauslaitoksesta sijaitsevissa kohteissa ei esiinny merkittäviä haittoja, eikä hiukkasmittauksille ole tarvetta.”

Lähin asuintalo sijaitsee kuitenkin vain 330 m päässä. Lupaehdoissa on varmistettava ettei pölystä aiheudu haittaa.

Sähkön käyttö

Hankesuunnitelma sisältää virheellistä markkinointitietoa. Sen mukaan “Vuodesta 2012 lähtien NCC on käyttänyt Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa Ekoenergiaa. Kaikki yrityksen käyttämä sähkö tuotetaan tuulivoimalla.”

Kuitenkin toisaalla samassa suunnitelmassa todetaan: “Murskauslaitoksen toimintaan tarvittava sähkö tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla.”

Toiminnan aloittamislupa

NCC hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Tällaista lupaa ei kuitenkaan tule myöntää, sillä louhostoiminta on luonteeltaan peruuttamatonta. Toiminnan aloittaminen tekisi muutoksenhakuoikeuden tyhjäksi.

Yhteystiedot:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 b A 00210 Helsinki
p. 045 114 0088
uusimaa@sll.fi

Helsingissä 6.6.2022,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Lauri Kajander, erityisasiantuntija

Liitteet