Vastaselitys Sipoon lausuntoon suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamislupaa (27.1.2022, § 9) koskevasta valituksesta

Kannanotot 9.6.2022

Helsinki 9.6.2022

VASTASELITYS

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS

ASIA:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n vastaselitys Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausuntoon suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä koskevasta valituksesta (Öljytie)

VIITE: Vastaselityspyyntö 10.5.2022
Diaarinumero: 1171/03.04.04.04.16/2022
Muutoksenhaunalainen päätös: Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunta, 27.1.2022, § 9

Prosessiosoite
Toiminnanjohtaja Ursula Immonen
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A
00210 HELSINKI
Puhelin 044 258 0598
Sähköposti: uusimaa@sll.fi
Toivomme ensisijaisesti sähköistä asiointia.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää vastaselityspyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristövaliokunnan tai luvan hakijan lausunnoissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, minkä perusteella olisi syytä muuttaa alkuperäistä valitustamme. Alla esitämme lisäperusteluja sille, miksi päätös tulee valituksemme mukaisesti hylätä.

1. Valitusoikeudesta
Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunta perustelee lausunnossaan pitkästi, miksi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:llä ei olisi valitusoikeutta asiassa. MRL 193 §:n mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista on toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen.
Piirin sääntöjen 2 §:n mukaan (Liite 1): ”Piirin tarkoituksena on monimuotoisen luonnon, elinkelpoisen ympäristön sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön suojeleminen ja hoitaminen sekä samassa tarkoituksessa toimivien paikallisten ja alueellisten yhteisöjen tukeminen.” Uudenmaan maakunta kuuluu piirin toimialueeseen. Valitusoikeutta ei ole MRL:ssa rajoitettu tiettyihin valitusperusteisiin.

Siuntion kunta yritti kiistää piirin valitusoikeuden asemakaavamuutosta koskeneessa valituksessa osin vastaavin perustein kuin Sipoon kunta nyt. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen H6248/2021 mukaan (Liite 2): ”Hallinto-oikeus toteaa, että valitusoikeudesta on erotettava valitusperusteiden sisältö. Yhdistyksen esittämien asemakaavan muutoksen sisältöä koskevien valitusperusteiden tarkemmalla sisällöllä ei ole ratkaisevaa merkitystä yhdistyksen valitusoikeuden syntymisen kannalta, koska maankäyttö- ja rakennusasioissa valitusperusteita ei voida selkeästi erottaa muiden kuin menettelyä koskevien kysymysten osalta luonnon- tai ympäristönsuojelun edistämiseen liittyvistä tavoitteista.” Hallinto-oikeuden mukaan piirillä oli siten valitusoikeus.

Vaikka Siuntion asemakaavaa koskeva valitusoikeus määräytyi MRL 191 § 2 momentin mukaan ja nyt kyseessä olevassa asiassa valitusoikeus perustuu MRL 193 §:ään, on vastaavalla tavalla kyse maankäyttö- ja rakennusasiasta, jossa valitusperusteita ei voida selkeästi erottaa luonnon- tai ympäristönsuojelun edistämiseen liittyvistä tavoitteista. Maankäytön suunnittelujärjestelmän lainmukaisuus on mitä suurimmassa määrin piirin sääntöjen mukaisten tavoitteiden kannalta olennainen teema, jonka edistämisessä piiri voi käyttää valitusoikeuttaan.

2. Kunnan päätösvallasta
Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausunnossa esitetään, että aikaisempi suunnittelutarveratkaisuja koskeva oikeuskäytäntö olisi menettänyt merkitystään sen jälkeen kun maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettiin vuonna 2017. Lausunnossa esitetään, että kunnan harkintavalta olisi uudistuksessa kasvanut, kun ELY-keskusten valitusoikeus näistä päätöksistä poistettiin.
MRL:n muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 251/2016 vp) perusteluissa todetaan 137 § 1 momentin osalta seuraavasti (s. 45):
”Suunnittelutarvealueen luonteen ja tarkoituksen mukaisesti maankäytön tulee perustua riittävään suunnitteluun. Luvan myöntämiselle riittävästi perusteita antava suunnittelu tapahtuisi tiiviimmin ja tehokkaammin toteutettavilla alueilla asemakaavoituksella ja muilla alueilla yleiskaavoituksella. Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta. Tällaisen luvan myöntämiselle ei kuitenkaan olisi edellytyksiä siinä tilanteessa, että se aiheuttaisi haittaa tarpeellisten asema- ja yleiskaavojen laatimiselle. Haittaa aiheutuisi sellaisen suunnitteluvaran puuttumisesta, joka vaikeuttaisi laissa määriteltyjen yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten täyttymistä. Säännöksen täsmentämisellä ei olisi tarkoitus muuttaa oikeuskäytäntöä. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistaminen olisi edelleen tärkeää arvioitaessa rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella.”

3. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu
Rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausunnossa kommentoidaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun suhdetta valituksenalaiseen päätökseen. Lausunnon mukaan ”Ajatus tai näkemys, jonka mukaan myönnetystä poikkeamisluvasta tai suunnittelutarveratkaisusta seuraisi jonkinlainen automaatio myöntää kaikille vastaava lupa on absurdi ja perustuu täysin virheelliselle näkemykselle yhdenvertaisen kohtelun sisällöstä.”
On syytä huomata, että MRL:n muutosta koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa korostetaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamisen tärkeyttä suunnittelutarveratkaisuissa: ”Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistaminen olisi edelleen tärkeää arvioitaessa rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella.”

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että ”Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta.” Tämän laajemman arvioinnin kannalta erittäin olennainen kysymys on, voidaanko vastaava lupa myöntää myös muille maanomistajille.

4. Alueen kaavoitustilanne
Voimassa olevan Sipoon yleiskaava 2025:n perusteella kyseinen alue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja se on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Sipoon yleiskaavan päivitys on kunnan kaavoitusohjelman mukaan käynnistymässä.
Suunnittelutarveratkaisun myöntämispäätöksen (27.1.2022) jälkeen alueen kaavoitusta koskevaa kunnan tahtotilaa on poliittisesti käsitelty Nikkilän kaavarungossa. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kaava, mutta sillä linjataan alueiden tulevan kaavoituksen tavoitteita. Sipoon kunnanhallitus hyväksyi Nikkilän kaavarungon jatkosuunnittelun pohjaksi 11.4.2022 (https://www.sipoo.fi/kaavoitus-ja-kehittaminen/muut-suunnitelmat/kr-3-nikkilan-kaavarunko/). Kaavarungossa valituksen kohteena oleva alue on merkitty ”Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet” -luokkaan kuuluvalla työpaikkatoimintoja varten varattavan alueen merkinnällä TP (Kuva 1., Liite 3.).