Muistutus kahdesta samanaikaisesti vireillä olevasta Mustionjoen Peltokosken kalatietä koskevasta vesilain mukaisesta lupahakemuksesta

MUISTUTUS 13.6.2022

Etelä-Suomen aluehallintovirasto
ymparistoluvat.etela@avi.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Muistutus kahdesta samanaikaisesti vireillä olevasta Mustionjoen Peltokosken kalatietä koskevasta vesilain mukaisesta lupahakemuksesta

Hakemus 1: Yhdistetyn teknisen ja luonnonmukaisen kalatien rakentaminen Peltokosken voimalaitoksen ohi, Raasepori (Raaseporin kaupunki, ESAVI/42031/2021)

Hakemus 2: Borland-kalatien rakentaminen Peltokosken voimalaitoksen uittotunneliin, Raasepori (Koskienergia Oy, ESAVI/29021/2021)

Diaarinumerot: ESAVI/29021/2021 ja ESAVI/42031/2021

Yhteystiedot:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Itälahdenkatu 22 bA 00210 Helsinki
p. 0451140088
uusimaa@sll.fi

FRESHABIT LIFE IP -hanke, jossa luonnonsuojeluliitto on ollut laajassa ohjausryhmässä mukana, on tuottanut Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet, jotka ovat nyt toiminnassa. Mustionjoella on kuitenkin vielä patoja ja muita ongelmia, jotka tulee ratkaista, jotta vaelluskalat pääsevät nousemaan ja kutemaan ja joen ekologinen tila paranee. Muun muassa Peltokoski ja Mustionkoski ovat vielä vailla toimivia kalateitä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri edellyttää, että Peltokosken ja Mustionkosken voimalaitoksien patojen kalatiet suunnitellaan ja rakennetaan mahdollisimman luonnonmukaisena ratkaisuna, jotta niiden ekologinen hyöty olisi mahdollisimman suuri.

Piiri haluaa perusteluna tuoda esille, että
⦁ koko Mustionjoen pääuoman alueella mereltä Lohjanjärvelle on vesivoimaloiden takia hyvin vähän kalojen kutu- ja poikasalueita.
⦁ Åminneforsin ja Billnäsin tekniset kalatiet suljetaan talveksi, eivätkä ne siten sovellu syyskutuisen lohen ja taimenen kutu- ja poikastuotantoalueiksi.

Viittaamme tällä mm. Insinööritoimisto Jami Ahon yleissuunnitelmassaan ( v. 2016) esittämiin suunnitelmavaihtoehtoihin Mustionkosken ja Peltokosken ohitusuomista.

UUDENMAAN VESIENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSINA 2022-2027:

Uudenmaalla on yksi voimakkaasti muutetuksi nimetty joki, Mustionjoki.

Vesivoimatuotannon takia Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Mustionjoen pudotuskorkeudesta 95 % on rakennettu. Aiemmin runsaasti koskimaisia jokijaksoja sisältänyt joki on nyt pitkälti vesialtaiden ketju. Hydrologis-morfologisten muutosten laajuus on muuttanut jokea olennaisesti. Jokiuoman neljästä voimalaitospadosta kahteen alimpaan (Åminnefors ja Billnäs) valmistui kalatiet vuonna 2020. Kaksi ylintä voimalaitospatoa (Peltokoski ja Mustionkoski) estävät edelleen kalojen ja muiden vesieliöiden nousun merestä Lohjanjärvelle ja sen yläpuolisiin vesistöihin. Mustionjoen tekee erityisen merkittäväksi se, että uhanalaiset jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) ja vuollejokisimpukka (Unio crassus) ovat säilyneet joessa. Mustionjoki onkin otettu mukaan Natura 2000 -verkostoon näiden lajien perusteella. Jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Jokihelmisimpukka luokitellaan erittäin uhanalaiseksi ja vuollejokisimpukka vaarantuneeksi. Lohikalojen kutupaikkojen entisöiminen ja kalateiden rakentaminen hyödyttäisivät suoraan lohikaloja ja välillisesti jokihelmisimpukkaa. Lohi- ja meritaimenkannan palauttamisella on siis merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Mustionjoki on Uudenmaan ainoa joki, jossa varmasti on ollut lohikanta. Vesivoimatuotannon haittoja voidaan Mustionjoessa vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.

VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET

Mustionjoen tilatavoite on vähintään hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Hyvässä ekologisessa tilassa kalaston lajikoostumuksessa ja runsaussuhteissa on vain vähäisiä muutoksia verrattuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Tavoitetilan saavuttaminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä Mustionjoen hydrologis-morfologisen tilan parantamiseksi.

Lisäksi on huomioitava, että vertailtaessa hankkeiden kustannuksia (vesilain mukainen intressivertailu), on laitoksella jo voimassa oleva velvoite veden juoksutuksesta: Koskienergia Oy:n omistaman Peltokosken voimalaitoksen toiminta perustuu II vesistötoimikunnan 28.1.1950 myöntämään lupaan. Päätöksen lupamääräys 4 kuuluu seuraavasti: mikäli valtion viranomainen katsoo laitteen olevan tarpeen kalan kulun mahdollistamiseksi koskea ylös ja alas, vesilaitoksen omistaja sallii sellaisen rakentamisen patoon ilman korvausvaatimuksia sen enempää padon käytöstä tarkoitukseen kuin laitetta varten tarpeellisesta vesimäärästä.

Täten vedenjuoksutusta talviaikaan ei siis voi laskea luonnonmukaisen kalatien varsinaiseksi kustannukseksi, kuten yhtiön suunnittelukonsultti on Borland-kalatie-hankkeen toteutuksessa ilmeisesti laskenut, esittäessään pienempää tai suljettua vesimäärää juoksutettavan talvikaudelle.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry edellyttää, että

1. Peltokosken voimalaitoksen kalatie rakennetaan vain mahdollisimman luonnonmukaisen vaihtoehdon mukaan (Raaseporin kaupungin hakemus).
2. Lupaa Borland-kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitoksen uittotunneliin ei pidä lainkaan myöntää (Koskienergia Oy:n hakemus).

Helsingissä 13.6.2022,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Lauri Kajander, erityisasiantuntija