Ketosirkka – luonnonmonimuotoisuushankkeeseen on valittu luontoarvoiltaan erityisen arvokkaita elinympäristöjä, osin jopa ainutlaatuisia kohteita: perinnebiotooppeja, jotka luokitellaan Suomessa uhanalaisiksi tai jopa erittäin uhanalaisiksi luontotyypeiksi sekä muutoin uhanalaisia tai harvinaisia luontotyyppejä, kuten tervaleppäkorpi sekä avoimet hiekkarannat, joissa elää paljon uhanalaisia eliöitä.
Uudenmaan virkistysalueyhdistys
Hanko
Hangossa Ketosirkka/Helmi-hanke työskentelee luonnonarvoiltaan ainutlaatuisissa rantaympäristöissä sekä kahdella kedolla ja niityllä. Lisäksi Tvärminnessä hoidetaan Natura 2000 -alueeseen kuuluvaa mäntyhakaa ja sitä ympäröiviä ketoja.
Kolavikenillä ja Bellevuen rannalla lähellä Hangon keskustaa on tehty jo vuosia töitä haitallisen vieraslajin, kurtturuusun, poistamiseksi. Ketosirkka on ollut tässä mukana. Työssä on edistytty jo pitkälle ja alueen aiempi luonto on palautunut rannoille. Kurtturuusun torjuminen vaatii kuitenkin huomattavaa sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä kasvi lähtee uudelleen kasvamaan esimerkiksi maahan jääneistä juurenpaloista.
Rehevöitymään päässeitä ketoja njiittyjä hoidetaan niittämällä ja keräämällä niittojäte pois. Tavoitteena on otollisen elinympäristön palauttaminen monipuoliselle kasvilajistolle. Hangon ympäristö ont tunnettu myös rikkaasta hyönteislajistostaan, jota hankkeessa vaalitaan.
Lohja
Lohjalla Ketosirkka/Helmi-hanke keskittyy avoimien ympäristöjen ja perinnemaisemien hoitamiseen. Ne ovat hyvin uhanalaisia luontotyyppejä laidunnuksen vähennyttyä jyrkästi jo vuosikymmenten ajan. Avoimien ympäristöjen harvinaistuminen liittyy negatiiviseen kehityskulkuun, jossa pölyttäjien ravinnonsaantimahdollisuudet heikkenevät. Avoimia ympäristöjä hoidetaan hankkeessa niittämällä ja vesakkoa poistamalla. Tällä tavoin niitty- ja ketokasvit saavat tilaa kasvaa. Helmi-hankkeen kohteet ovat valtakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja.
Raasepori
Raaseporissa sijaitsee Helmi-/Ketosirkka-hankkeen suurin yksittäinen kohde, noin 8 hehtaarin kokoinen suojeltu tervaleppäkorpi. Kyseessä on harvinainen luontotyyppi, jota on Suomessa jäljellä korkeintaan pari sataa hehtaaria. Alue on lähdevaikutteinen eli sinne pulppuaa pohjavettä. Puusto on järeää tervaleppää, ja monipuolinen ja rehevä kasvillisuus antaa viidakkomaisen vaikutelman. Metsä on märkyyden vuoksi vaikeakulkuinen, mutta eksoottinen ympäristö tekee vaikutuksen jo reunamilta käsin katsottuna.
Ketosirkka-/Helmi-hanke työskentelee alueella haitallisten vieraslajien poistamiseksi. Suurin ongelma on jo pahasti leviämään päässyt jättipalsami. Myös toista vieraslajia, rikkapalsamia, kasvaa alueella ja sen reunoilla runsaasti. Palsamit uhkaavat muuttaa alueen kasvillisuuden ja sen myötä koko alueen luonteen. Ihmisen vaikutuksesta kertovat myös rohtoraunioyrtti- ja etelänruttojuurikasvustot alueen reunamilla. Myös niitä torjutaan mahdollisuuksien mukaan.
Uudenmaan virkistysalueyhdistys
Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen jäsenenä on 19 uusimaalaista kuntaa. Yhdistys hallinnoi lukuisia luontokohteita Uudenmaan maakunnassa. Ketosirkka/Helmi-hanke tekee yhteistyötä UUVI:n kanssa 11 eri kohteessa, joista suurin osa sijaitsee Kopparnäsin-Störsvikin virkistysalueella Inkoossa ja Siuntiossa. Helmi-hanke on mahdollistanut uusien kohteiden ottamisen hoidon piiriin. Mukana on metsäisiä kohteita, niittyjä, hakoja ja ja rantoja. Tavoitteena on rantojen rehevöitymisen vähentäminen sekä avoimien ympäristöjen ja puustoisten hakojen ylläpito niiden lajirikkaus säilyttäen tai sitä lisäten.
