Suot ovat Suomen alkuperäisluontoa
Uudenmaan luonnontilaiset ja ennallistamiskelpoiset suot ovat harvinaisia. Suon tila on riippuvainen sen vesitaloudesta. Siihen vaikuttaa ihmisen toiminta suolla ja sen koko valuma-alueella. Kaukanakin suosta tehty ojitus, metsätaloustoimet, teiden rakennus tai pohjaveden otto voivat vaikuttaa suolle tulevan veden laatuun ja määrään. Tiheään rakennetulla Uudellamaalla ovat suoalueet vähentyneet ja pirstoutuneet. Näin myös suolajiston elinolosuhteet ovat heikentyneet.
Metsäojitukset
Suoluontoa uhkaavat maankäytön muutokset. Pahinta olivat metsäojitukset, jotka olivat voimakkaimmillaan 1960- ja 1970 -luvuilla. Ojituksen myötä suon vesitalous ja turpeenmuodostus häiriintyvät, mikä vaikuttaa haitallisesti suon ekosysteemiin. Ojittamattomia soita on enää noin 40 % alkuperäisestä suoalasta (4,1 milj. ha), josta 1,7 milj. ha sijaitsee Etelä-Suomessa.
Turpeenotto
Nykyään suurimpana uhkana suoluonnon säilymiselle on turpeenotto energiaksi, kasvualustaksi ja kuivikkeeksi. Turpeenotto tuhoaa suon luontotyyppinä, poistaa sen lajiston ja muuttaa sen vesitasapainon. Turve on ilmaston kannalta kivihiiltäkin pahempi fossiilinen polttoaine.
Suot ovat hyviä luontoretkikohteita
Retkeilemällä pääsee tutustumaan suoluonnon monimuotoiseen lajistoon ja kauniiseen maisemaan. Uudenmaan alueellakin löytyy hyviä suoretkikohteita, joihin voi tutustua itsenäisesti tai ohjatuilla retkillä. Uudenmaan piirin paikallisyhdistykset järjestävät opastettuja suoretkiä ja kasvikursseja lähialueiden soille.
Vaikuttaminen
Uudenmaan piiri ja paikallisyhdistykset pyrkivät vaikuttamaan suoluontokohteiden säilymiseen Uudellamaalla. Piiri ja yhdistykset ovat muun muassa lausuneet turpeenoton yva-selvityksistä ja ympäristöluvista. Uudellamaalla ja Hämeessä on menossa maakuntakaavojen uudistukset, joissa käsitellään soita sekä suojelun ja turpeenoton kannalta.
