Tälle sivulle on koottu linkkejä Nurmijärven luontoon ja ympäristöön liittyviin julkaisuihin.
WWF:n metsävaikuttamisopas – miten suojella luontoa valtion, kuntien ja seurakuntien metsissä
Teksti: Ari Aalto, Keijo Savola, Panu Kunttu, Joonas Fritze, © WWF Suomi 2020
Liisa Rohweder pääsihteeri, WWF Suomi: Metsien suojelussa pätee sama lainalaisuus kuin elämässä ylipäätään: yhden ihmisen aktiivisella toiminnalla voi lopulta olla valtava merkitys. Yhteydenotto oikeisiin tahoihin, asian esilletuominen mediassa tai vaikkapa yleisöretki uhattuun metsään voivat olla juuri se teko, joka saa päättäjät tai alueen omistajan havahtumaan kohteen ainutlaatuisuuteen ja sen suojelemisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tässä oppaassa kuvataan kuntien, seurakuntien ja valtion rooleja metsänomistajina, niiden metsiä koskevaa päätöksentekoa ja neuvotaan, millaisia toimenpiteitä juuri sinä voit tehdä arvokkaiden metsien suojelemiseksi.
Luonnonsuojelijan vaikuttamisopas
Kirjoittaja ja valokuvat: Jorma Mäntylä ©, Kuvitukset: Seppo Leinonen ©, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri 2019
Luonnonsuojelijan vaikuttamisopas tarjoaa käytännönläheistä apua kaikkiin päätöksenteon vaiheisiin. Luonnonsuojelijan vaikuttamisopas tarjoaa käytännönläheistä apua kaikkiin päätöksenteon vaiheisiin. Oppaassa käsitellään kuusi päätöksenteon vaihetta vireilletulosta aina seurantaan saakka ja kertoo miten päätöksiin voi vaikuttaa eri vaiheissa. Lisäksi tutustutaan adresseihin, aloitteisiin ja viestintäkeinoihin.
Metsänhoitoa sinun ja luonnon ehdoilla
WWF:n metsänhoito-opas. Kirjoittajat: Petri Keto-Tokoi, Lauri Saaristo, Annukka Valkeapää, Panu Kunttu. Yhteistyössä Tapion kanssa, Suomen kulttuurirahaston tuella, WWF Suomi 2019
Taloudellisen tuoton ohella luontoarvot ja metsän monet muut hyödyt ovat suomalaisille metsänomistajille tärkeitä. Opas on päivitetty painos vuonna 2016 julkaistusta WWF:n Metsänhoito-oppaasta.
Nurmijarven kirkonkylän selvitysalueen luontoselvitys
Pekka Routamo ja Esa Lammi, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 3.12.2013 (päivitetty 25.10.2018)
Vuona 2013 Nurmijärven kunta tilasi Kirkonkylän selvitysalueen luontoselvityksen päivityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Toimeksiantoon kuului arvokkaiden kasvillisuus- ja luontotyyppikohteiden inventointi sekä aiemmin tiedossa olleiden luontokohteiden nykytilan ja suojeluarvojen tarkistaminen. Toimeksiantoon kuului myös liito-oravainventointi. Kirkonkylän luontoselvityksen osana tehtiin myös lepakkoselvitys, josta on erillinen raportti (Karlsson & Wahlsten 12013).
Muistio Nurmijärven Kissanojan, Heinojan sekä Toreenin pohjoispuolisen metsäalueen luonto- ja lajistoarvoista
Keijo Savola 22.5.2017
Keijo Savola ja Olli Manninen tekivät Nurmijärven luonto ry:n pyynnöstä 27.4.2017 maastokäynnin kolmelle Nurmijärven kuntakeskustan läheiselle luontoalueelle, joiden osalta oli menossa alueiden asemakaavoitus. Maastokäynnin päätarkoituksena oli parantaa tietopohjaa alueiden merkityksestä vaateliaan ja uhanalaisen lahottajalajiston, etenkin kääväkkäiden ja maalahopuiden sammalien kannalta.
Palojoen yleiskaava-alueen luontoselvitys 2015 – osa 1 /s. 1-30, osa2/s. 31-72
Pekka Routasuo ja Esa Lammi 14.12.2015 (päivitetty 18.1.2017)
Nurmijärven kunnan tilaaman Palojoen osayleiskaava-alueen luontoselvityksen toimeksiantoon kuuluivat liito-orava- ja viitasammakkoinventoinnit sekä arvokkaiden kasvillisuus- ja luontotyyppikohteiden inventointi.
Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt
Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017, Suomen ympäristö 1/2017
Julkaisun tavoitteena on parantaa luontodirektiivin määräysten huomioon ottamisen edellytyksiä kokoamalla nykyisin hajallaan olevaa ja osin vaikeasti löydettävää tietoa yhteen. Julkaisun ensisijaisia kohderyhmiä ovat valtion luonnonsuojelu- ja ympäristölupaviranomaiset sekä kuntien kaavoitus-, rakennuslupa- ja ympäristölupaviranomaiset.
Viitasammakoiden suojelutoimet ja seuranta Nurmijärven vanhan tiilitehtaan tontilla (Hyvämäki, Nurmijärvi) keväällä 2016
Jarmo Saarikivi 6.6.2016
Tehdyissä Iuontoselvityksissä on selvinnyt että alueella elää mm. tiukasti suojeltu viitasammakko (Rana arvalis). Lajin esiintyminen suunnittelualueelta tulee ottaa huomioon alueen kehittämissuunnitelmissa. Tiukasti suojellun lajin lisääntymis-ja levähdyspaikat on suojeltu, minkä johdosta alueelle on laadittu viitasammakon suojelusuunnitelma (Saarikivi 2016).
Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen
METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016–2025, Ympäristöministeriön raportteja 17 | 2016
Tarkkana siellä pohjavesialueella
Suomen keskeiset pohjavesiasiantuntijat ovat koonneet esitesarjaan ”Tarkkana siellä pohjavesialueella” (2016) tietoa ja ohjeita erilaisille toimijoille kotitalouksista pienteollisuuteen. Esitesarjassa on omat esitteensä kotitalouksille, kiinteistön lämmityksestä vastaaville, maataloustuottajille, pienteollisuudelle, yrityksille ja maankäytön suunnittelijoille.
Virkisty Vantaanjoella -esite
Esite (2015-2016), Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys
Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys
Juha Honkala & Seppo Niiranen, Apus ry:n raportteja 2|2015
Nurmijärven Myllykosken pesimälinnuston selvitys tehtiin keväällä ja alkukesällä 2015 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry:n jäsenten voimin Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tilaustyönä.
Heinojan asemakaava-alueen luontoselvitys
Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Pekka Routasuo, 19.1.2015
Selvitys on yleiskaavatasoinen luontoselvitys osana Kirkonkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitystä vuonna 2013 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013).
Kaanaan vanhan metsän, Nurmijärvi ja Kolsan lammikoiden, Tuusula, linnustoselvitys
Juha Honkala, Apus ry:n raportteja 1|2014
Nurmijärvellä, Palojoen Metsäkylässä sijaitsevan Kaanaan vanhan metsän Natura-2000 alueen ja Tuusulan Jokelassa sijaitsevien Kolsan lammikoiden pesimälinnuston selvitykset tehtiin keväällä ja alkukesästä 2014.
Nurmijärven kevyen liikenteen ja ulkoilureitistön suunnitelma 2010
Suunnitelma on osa Nurmijärven kunnan vuosille 2009-2010 ajoittunutta Liikunta-, luonto- ja retkeilysuunnitelmaa. Työssä on tarkasteltu kevyen liikenteen väyliä ja ulkoilureittejä, joista mukana ovat muun muassa vaellusreitit, hoidetut hiihtoladut, luontopolut. Lisäksi on tarkasteltu melontareittejä niiden lähtö pisteiden osalta sekä uimapaikkoja. Moottorikelkka ja ratsastus reittejä ei ole sisällytetty tähän selvitykseen.
