Tuulihaukkalive - Nurmijärven yhdistys

Nurmijärven Luonto toteutti yhteistyössä 100-vuotisjuhlavuottaan viettävän Nurmijärven Sähkön kanssa ensimmäistä kertaa Suomessa Tuulihaukan livekameran kesällä 2018. Kiitokset Nurmijärven Sähkö Oy:lle tuesta välineistön hankintaan.

Tuulihaukka katosi lähes kokonaan Uudeltamaalta ja Nurmijärveltä mahdollisesti ympäristömyrkkyjen takia. 2000-luvun aikana se on kuitenkin saatu palautettua pesimälinnustoomme. Pesintää on helpotettu latojen päätyihin asennettujen pesäpönttöjen avulla. Nykyään tuulihaukka on yleisin ja näkyvin päiväpetolintu nurmijärveläisessä maalaismaisemassa ja niitä pesii alueella noin 20 paria.

Tuulihaukan pesäkamera perustettiin tutkimus- ja opetustarkoituksessa. Tutkimme kuvamateriaalista haukkojen pesintää ja ravinnonhankintaa huonon myyrävuoden aikana. Kamerakuva keräsi reilussa kahdessa kuukaudessa yli 20 000 katsontakertaa. Suurin osa tuulihaukkaliven katsojista oli Suomesta, mutta haukkoja seurattiin myös muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa, Kyproksella ja Puolassa.

Pesäkamera toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven Sähkö Oy (100v. 1918-2018) kanssa. Nurmijärven Luonto ry:llä oli tarvittavat luvat kuvaukseen maanomistajalta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Pesää ja haukkapariskuntaa ei häiritty pesinnän aikana. Kamera toimi automaattisesti aurinkosähköllä ja sitä hallittiin etäyhteydellä. Alueella oli valvonta.

Tuulihaukkalivestä Nurmijärven Sähkön asiakaslehdessä 2-2018

Kuvagalleria projektin eri vaiheista

Videoita

Pesän tapahtumakalenteri

2-3.5 Kaksi koirasta on käynyt jo pesää tarkistamassa. Molemmat rengastettuja.
4.5 Pesällä on käynyt pariskunta. Naaraalla ei ole rengasta.
5.5 Pariskunta aloitti pesän valmistelun kuopsuttelemalla kuopan. Koiras ruokki naarasta mm. sisiliskoilla. Muita saaliita olivat hiiri ja sammakko.
16.5 Naaras aloittaa muninnan.
17.5 Haudontaa käynnistellään. Naaras käy välillä lentämässä pesän ulkopuolella. Haudonta on erittäin herkkää aikaa eikä pesää tai haukkaparia saa häiritä.
22.5 Naaras on muninut ja hautoo nyt. Pesäkamerassa on näkynyt ainakin 2 munaa.
23.5 Pesäkamerassa on näkynyt 3 munaa. Naaras kääntelee munia haudonnan edetessä.
29.5 Naaras hautoo ahkerasti. Ensimmäinen poikanen kuoriutuu noin kesäkuun puolivälissä.
13.6 Pesäkamerassa näkyy 4 munaa. Hautominen on lopuillaan.
18.6 Ensimmäiset poikaset ovat kuoriutuneet (17-18.6). Pienokaisille tarjoiltiin heti ruuaksi mm. myyrä.
20.6 Poikasista 4 on nyt kuoriutunut ja vielä näyttäisi olevan yksi muna kuoriutumatta. Eli poikasia olisi mahdollisesti 5.
21.6. Koiras saalistaa ravintoa ja naaras paloittelee sekä syöttää poikaset. Ravintoa on löytynyt hyvin ja poikaset voimistuvat vauhdilla.
25.6 Pesäkamerassa on näkynyt 4 poikasta eli kuoriutumattomaksi oletettu muna olikin vain kuoren pala. Ravinto on koostunut pääasiassa pikkulinnuista ja muutamasta myyrästä. Poikaset kasvavat kovaa vauhtia.
3.7 Poikaset ovat nyt 2 viikkoisia. Siipiin on kasvanut jo sulat ja seuraavan 2 viikon aikana poikaset valmistautuvat jättämään pesän.
4.7 Poikaset saivat tunnisterenkaan. Renkaan avulla saadaan tietoa mm. haukkojen muutosta ja iästä (https://www.luomus.fi/fi/lintujen-rengastus).
6.-9.7 Yksi poikasista on menehtynyt. Ravintotilanne on ollut heikko ja poikaset ovat olleet välillä pitkiä aikoja ilman ravintoa.
13.7 Poikaset harjoittelevat jo pesästä lähtöä.
17.7 Kaksi poikasista on lähtenyt pesästä. Nuorin poikasista jäi vielä pesään.
21.7 Viimeinenkin poikanen on lähtenyt pesästä. Tuulihaukan poikaset käyvät vielä pesällä oleskelemassa.
25.7 Pesäkameralähetys on päättyi.

Yleistietoa tuulihaukasta

Tuulihaukka kuuluu jalohaukkoihin (Falconidae) ja se on rauhoitettu. Tuulihaukka esiintyy pesimälintuna koko Suomessa. Nykyään tuulihaukka on tavallisin viljelysaukeiden haukkalaji. Suomessa niitä pesii noin 5000-7000 paria.

Tuulihaukka on keskikokoinen noin 31-37 cm, pitkäpyrstöinen ja yleisväriltään punertavanruskea haukka. Vanhan tuulihaukan väritys on kirkkaampi kuin nuorella ja tiilenpunaisen höyhenalueen tummat täplät ovat muuttuneet tummiksi poikkijuoviksi. Vanhan koiraan pyrstö on siniharmaa ja kärjesssä on leveä musta raita. Naaraalla pyrstö on punaruskea kapein mustin poikkijuovin. Tuulihaukan siivet ovat kapean pitkät ja teräväkärkiset. Silmän ympärillä on selkeästi erottuva keltainen rengas.

Tuulihaukka pesii yleensä vanhassa oravan, varislinnun tai petolinnun pesässä ja myös ladon päätyihin asennetuissa avopöntöissä. Muniminen tapahtuu huhtikuun loppupuolella tai toukokuun alussa ja naaras munii noin 4-5 munaa. Haudonta-aika on 26-29 vuorokautta. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kuukauden päästä kuoriutumisesta.

Tuulihaukka käyttää ravinnoksi pikkunisäkkäitä kuten myyriä, lintuja, liskoja sekä hyönteisiä.

(Lähde: Luontoportti.com)

Tuulihaukkojen pesintä

Haukkalinnut munivat munan 2–4 päivän välein. Ne aloittavat hautomisen heti ensimmäisen munan munittuaan ja poikaset kuoriutuvat hieman eri aikaan. Haudonta-aika on noin kuukausi ja vain naaras hautoo pesällä. Koiras pysyttelee pesän lähellä ja tuo naaraalle myös ravintoa. Hautominen on emolle raskasta, sillä munien lämpö on pidettävä noin 34–40 asteessa. Linnun oma ruumiinlämpö on noin 42–43 astetta. Pesäkamerassa olemme nähneet miten emo kääntää ja siirtää munia, jotta kaikki munat tulevat tasavertaisesti haudotuiksi.